virtuaalihevonen - a virtual horse

Väkivahvan Eemeli VH-52984

suomenpienhevosori	säkä 146 cm	kasvattaja Väkivahva
s. 15.11.2008, varl	yleispainoitus, VaA, 120cm	om. namusetä, Hunajapuro

saavutuksia ei meriittejä

Väkivahvan Eemeli, tuttavallisemmin pelkästään Eemeli, on melko kiltti suomenpienhevosori, jota on helppo käsitellä. Orilla ei ole tapana riehua tai muutenkaan esittää vastalauseita vaikkapa taluttaessa. Eemeli on ihmisystävällinen ja seurallinen, ja se myös kerjää paljon huomiota. Herra nauttii rapsutuksista ja rentoutuu, kun sitä alkaa silittelemään ja rapsuttelemaan. Eemeli poseeraa myös mielellään kuvaajille, joten se on helppo saada seisomaan vaikkapa rakennekuviin. Suomenpienhevonen on melkoinen linssilude, ja se näyttää kameroille ja vieraille ihmisille parhaat puolensa. Joskus omalle omistajalleen voi herra olla hieman itsepäisempi, mutta lopulta tottelee kuitenkin myös omistajaansa.

Eemeli on helppo hoitaa. Se seisoo kiltisti paikoillaan, eikä edes liikahda ilman hoitajan pyyntöä. Harjaamisesta ori nauttii, ja se laskee päätään alas jopa joskus sulkien silmänsä. Mikään paikka ei ole Eemelille arka harjata, eikä se edes keppostele hoitaessa. Suomenpienhevonen nostaa jalkansa ilman protestia, ja hoitajan on helppo puhdistaa Eemelin jalat nopsaan. Oria ei tarvitse edes pyytää, kun jalka jo nousee kepeästi ilmaan. Satulaa laitettaessa Eemeli ei hätkähdäkään. Se seisoo paikoillaan, ja saattaa vain hieman luimistaa korviaan kun satulavyötä kiristellään. Kuolaimille Eemeli avaa halukkaasti suunsa, ja suitset on helppo sujauttaa orin korvien taakse ja kiristää remmit. Suojat ja pintelit saa myös kääräistyä nopsaan orin jalkaan, eikä se liikuttele jalkojaan laisinkaan. Myös taluttaessa Eemeli kulkee rennosti ja tasaisessa tempossa sen kummempia esimerkiksi tammoille esittämättä. Ori kuuntelee yleensä taluttajaansa ja ripeyttää vauhtiaan jos taluttaja sitä pyytää. Eläinlääkärin ja esimerkiksi kengittäjän käsittelyssä Eemeli ei paljosta hätkähdä. Se käyttäytyy hyvin rauhallisesti, jos tuttu ihminen on mukana. Suomenpienhevonen on myös helppo lastata traileriin, sillä se kulkee rampilta sisään vaunuun rauhallisesti eikä riehu matkallakaan.

Ratsastaessa Eemeli kulkee hienosti, ja useimmiten myös kuuntelee ratsastajaansa. Vaikka ori on kevyt ratsastaa, se kulkee melko nopeassa tempossa ja reippaasti eteenpäin. Suomenpienhevonen tarvitseekin siis välillä pieniä ja kevyitä puolipidätteitä, jotta se pysyy kurissa. Yleensä Eemeli ei kuitenkaan ryntäile maneesin päästä toiseen päähän, vaan kulkee kuunnellen ratsastajansa apuja ja hidastaen tarpeen mukaan. Lentelevät muovipussit tai kahisevat pensaikot eivät saa oria pelästymään, joten hevonen on varma ratsu niin maneesissa, kentällä kuin maastossakin. Eemeli pillastuu harvoin ja kiltti ori soveltuu ratsuksi myös vähemmän kokeneille, muttei aivan aloitteliville ratsastajille. Kouluratsastuksen puolella Eemeli kuuntelee myös edelleen hyvin kevyitä ja pieniäkin apuja. Se taipuu kohtuullisesti ja taitaa myös kootut askellajit hyvin. Kovia otteita ei Eemelin kanssa tarvitse käyttää, sillä suomenpienhevonen taipuu, kääntyy ja vaihtaa tempoa jo hyvin kevyistä otteista. Se kuuntelee käynnissä kaikken parhaiten, muttei ravissa tai laukassakaan tarvitse tehdä paljoa töitä saadakseen Eemelin keskittymään radan suorittamiseen. Myös esteillä ori on hyvä ratsu ja liikkuu tasaisen varmasti riistäytymättä hallinnasta tai kuumumasta. Sen selästä ei yleensä tipu kokemattomampikaan ratsastaja, ja esteillä Eemelillä on turvallista hypätä. Korkeammatkin esteet ylittyvät herralta hienosti, ja suomenpienhevonen suorittaa radat myös hyvillä ajoilla. Eemeli ei usein myöskään kieltäydy, tai pudota puomeja, mutta tuleehan kaikille joskus virheitä. Maastossa oriherra on hyvin turvallinen ja erittäin varmajalkainen ratsu. Rauhallinen Eemeli kulkee tasaisessa tempossa maastossa ja laukkaa pieniä spurtteja mielellään.

Kilpailuissa ei orin tahti muutu. Se kulkee tasaisesti ja rauhoittaa varmasti myös ratsastajaansa. Katsojat, kuuluttaja tai muut hevoset eivät häiritse orin työskentelyä, ja aploodit vain lisäävät sen halua toimia hyvin. Rata sujuu hyvällä vauhdilla yleensä melko ongelmitta, eivätkä tulokset yleensä ole kovin huonoja. Myös radan jälkeen Eemeli jaksaa olla rauhallinen - mikäs siinä, kun on työnsä hoitanut hyvin ja katsojat hurraavat.
© yukitora.

suku on pahin

i.	Spagettilänkkäri pr, 153cm	ii.	Lännen NopeinEVM 155cm	iii.	Villi LänsiEVM
				iie.	PetuniaEVM
		ie.	DanielaEVM 149cm	iei.	DaavidEVM
				iee.	JelmiinaEVM
e.	Hirmumyrsky vpäist, 145cm	ei.	Pikku-PoikaEVM 147cm	eii.	SylvesteriEVM
				eie.	HelleviEVM
		ee.	TrombiEVM 144cm	eei.	LuonnonilmiöEVM
				eee.	Tuuli-TyttöEVM

Väkivahvan Eemelin isän puoleinen suku on täynnä hyviä suomenhevosratsuja, jotka ovat myös kisakentillä tunnettuja. Orin isä, Spagettilänkkäri, on menestyneen suvun varsa ja menestynyt niin este-, koulu-, kenttä- kuin valjakkokisoissakin. Sijoituksia tuli eniten kouluratsastuksen puolelta, ja niitä olikin komeat 36 kappaletta, joista voittoja 8. Esteradoilta Länkkäri keräsi sijoituksia puolestaan 22, joista voittoja oli neljä. Kenttäratsatuksesta sijoituksia tuli 2, ja valjakkokisoista 6, joista voittoja yksi. Tämä yleispainotteinen suomenhevonen on saanut tähän menessä kaksi jälkeläistä, ja hienosti sijoituksia kasannut ori on saanut kummatkin varsansa Hirmumyrsky-tamman kanssa. Spagettilänkkäri on varmasti perinyt taitonsa suvultaan, johon lukeutuu tunnettuja suomenhevosia. Länkkärin isä, Lännen Nopein on kouluratsastuskentillä menestynyt, punarautias ori on kasannut nin sijoituksia kuin voittoja itselleen ja haalinut omistajilleen pokaalin jos toisenkin. Kun Leeviksi kutsuttu entinen "kauhukakara" siirrettiin jalostukseen, tuli jälkeläisiä jo muutamalta ensimmäiseltä vuodelta peräti kahdeksan kappaletta. Nykyään Leevi viettää rauhallisia eläkepäiviä. Leevin isä, Villi Länsi, on samalta tallilta kotoisin kuin poikansakin. Tummanpunarautias suomenhevos ori oppi kunnioittamaan ihmisiä orimaisen luonteensa takia vasta pitkän ja välillä rasittavan koulutuksen jälkeen. Lempinimekseen ori oli saanut Vili. Vili kisasi kouluratsastuksen puolella, ja sai sijoituksia 14, voittoja 6. Siitoksen puolelle siirtyessään ori sai neljä jälkeläistä. Valitettavasti hieno suomenhevonen jouduttiin lopettamaan vuonna 2001 pahanlaatuisen, suolistossa sijainneen kasvaimen johdosta. Yksi Vilin morsiamista, Petunia, oli suomenpienhevonen, joka oli kotoisi suuresta ratsutallista Lahdesta. Tamma oli luonteeltaan hyvin kiltti ja erittäin tottelevainen, ja monien vuosien ajan tämä sävyisä suomenpienhevonen kantoi epävarmoja aloittelijoita ja kunnianhimoisia keskenkasvuisia ratsastajia selässään tehdessään työtä tuntiratsuna. Kahdeksan vuotiaana Petunialla kisattiin muutamia kisoja este- ja koulupuolella. Tamma jopa voitti yhdet kisat, mutta omistaja ei kuitenkaan tahtonut jatkaa suomenpienhevosella kisaamista, ja niinpä tamma toimi vielä muutamia vuosia tuntiratsuna. Yhdentoistavuoden iässä Petunia myytiin suurelle siitostallille, jossa sitä käytettiin jalostukseen neljä vuotta. Varsoja syntyi yhteensä viisi, Leevi mukaan lukien. Viisitoistavuotiaana tamma kuitenkin menehtyi sydämenpysähdykseen laiduntaessaan muiden tammojen seurassa vuonna 2002. Spagettilänkkärin emä, Leevin vaimoke, Daniela, on este- sekä kouluratsastukseen painottunut suomenhevostamma, ja kotoisin Kauhajoelta. Rautias Daniela tunnettiin tallin oman seuran kisoissa sijoitushaina, mutta suomenhevonen menestyi mainiosti myös muissa kisoissa. Kuusivuotiaana tamma kantakirjattiin KTK-II palkinnolla. Pitkän kisauran tuloksena Danielalla löytyy sijoituksia este- ja koulukisoista yhteensä 28, joista voittoja on 7. Tänä päivänä tamma toimii lähinnä harrasteratsuna. Tamman omistaja toivoo Länkkärin lisäksi lisää jälkeläisiä tälle hurmaavalle otukselle. Danielan isä, Daavid, ei ollut kaikkein tunnetuin suomenhevosori Kauhajoen seudulta. Punarautias ori kasvoi pienehköllä tallilla, ja sitä on aina kehuttu hienosti ulkonäöstään. Vuosien kuluessa Daavid pääsi näyttämään kyntensä niin näyttelyissä kuin kilparadoillakin. Näyttelyistä tulleet ruusukkeet ja pokaalit sekä muutamat voitot kouluratsastuksesta toivat orille kunniaa ja mainetta. Aluksi harrasteratsuna toiminut ori siirrettiin kilpauransa jälkeen takaisin harrasteratsuksi, ja siitoksen puolella Daavid ehti olla muutaman vuoden. Ori kuitenkin nukkui vanhuuttaan pois ollessaan kaksikymmentäneljä vuotias. Länkkärin emänemä, Jelmiina oli upea, tummanruunikko suomenpienhevostamma, jonka vahvuus oli esteillä. Jelmiina koulutettiin esteille, ja jo nuorena sillä alettiin kisaamaan eri puolella Etelä-Suomea. Minniksi kutsuttu tamma kisasi omistajansa kanssa viisi vuotta, kunnes omistaja joutui onnettumuuteen ja tammalle hankittiin toinen ratsastaja. Tämä uusi ihminen ei ollut laisinkaan kipakan tamman mieleen, ja niinpä Minni aloitti temppuilemisen niin harjoituksissa kuin kilparadoillakin. Niinpä kisaaminen tamman kanssa lopetettiin, ja suomenpienhevonen kantakirjattiin KTK-II palkinnolla siirtäen se sen jälkeen jalostukseen. Varsoja tamma sai kuusi, ja hieno hevonen kuoli luonnolliseen vanhuuteen ollessaan kaksikymmentäkaksi vuotias.

Eemelin emä, Hirmumyrsky oli hieno kisaratsu. Pelkkänä Myrskynä tunnettu tamma oli Eemelin isän tavoin yleispainotteinen suomenhevonen, joka nappasi eniten sijoituksia kouluratsastuksesta. Koulusta sijoituksia tuli hienot 34 joista voittoja kuusi. Esteratsastuksessa Myrsky sai sijoituksia 19, joista voittoja yksi. Valjakossa Myrsky on sijoittunut kahdesti. Tammalla on kolme jälkeläistä, joista kaksi, Väkivahvan Eemeli ja Viiltohaava VÄKI, on Spagettilänkkärin kanssa saatuja. Lisäksi Myrskyltä löytyy kolmas jälkeläinen, Väkivahvan Sysituma, jonka isä on Itäväylän Ekoteko. Tamma on käynyt myös näyttelykehien puolella esittelemässä itseään. Hieman itsepäinen tamma polveutuu mukavasti suvusta, jossa oli myös menestyneitä ja hyvärakenteisia suomenhevosia. Myrskyn isä, Pikku-Poika, oli tummanruunikko suomenpienhevonen, joka syntyi ja eli koko elämänsä ajan eräässä pienessä siittolassa Kainuussa. Piikuksi kutsuttu ori menestyi hyvin estekilpailuissa ja niinpä orilla onkin sijoituksia 21, josta viisi on voittoja. Ori kisasi pitkään, ja lopetti kisauransa neljätoistavuotiaana. Näyttelyiden kautta Piiku siirtyi siitokseen, ja jälkeläisiä ori sai yksitoista kappaletta. Suomenpienhevonen laukkasi vihreämmille laitumille kahdenkymmenevuoden iässä. Piikun isä, Sylvesteri oli hyvärakenteinen tummapunarautias suomenhevosori, joka oli painottunut kouluratsastukseen ja kilpaili nuorena aktiivisesti. Vaikka ori ei ollutkaan kaikista mainion kilpahevonen, se sijoittu muutaman kerran ja ylsi jopa yleislaatuarvosteluun tuoden mukanaan YLA3-palikkon. Sylvesteri kävi myös näyttelyissä, joissa se jopa sijoittui muutaman kerran. Yksi Sylvesterin morsiammista oli Hellevi, ruunikko estepainotteinen suomenhevonen. Tamma kiersi kilpailuissa pitkään, ja voitti useasti isoja kisoja. Hellevi sijoittui kisauransa aikana peräti 18 kertaa. Näyttelyissä tammalla ei sen kummemmin käyty, mutta hieno suomenhevostamma ylsi silti KTK-II- palkintoon. Kisauran jälkeen Hellevi toimi siitoksessa sekä tuntiratsuna. Tammalla oli ennen eläkkeelle lähtöään viisi jälkeläistä. Kuudetta varsaa odottaessa ja synnyttäessä sattui ongelma - varsa jalkoineen oli sotkeutunut pahasti Hellevin kohtuun, ja tilanne olisi voitu parantaa kuin leikkauksella, mikä taas olisi ollut hengenvaarallista tammalle. Niinpä Hellevi lopetettiin kuusitoistavuotiaana. Hirmumyrskyn emä, Trombi, oli vaaleanpunarautias suomenpienhevonen, jonka taustasta ei ole juurikaan tietoa. Yhden omistajan mukaan Trombi saapui hänelle viisivuotiaana, jolloin hevonen oli hyvin herkkä ja pelokas. Arvaamatonta tammaa koulutettiin kaksi vuotta, ja koulutus tuotti lopulta tulosta. Trombi käväisi estekentilläkin, vaikkei sieltä voittoja kotiin tuonutkaan. Myöhemmin suomenpienhevonen kävi näyttelykentillä, eikä aivan huonolla menestyksellä. Yksitoistavuotiaana Trombi kuitenkin myytiin entisen omistajan ollessa rahapulassa. Nykyään tammasta ei ole tietoa, luultavimmin lopetettu. Trombilla on aikakin kaksi jälkeläistä. Trombin isä, Luonnonilmiö on helppohoitoinen ja kiltti suomenpienhevonen, joka syntyi siitostallilla Pieksämäellä, ja parin vuoden kuluttua herrasmies myytiin Tornioon pikkuruiselle tallille kisahevoseksi. Onniksi kutsuttu vaaleanpunarautias suomenpienhevonen näytti kyntensä esteillä ja se toikin monen vuoden aikana mainetta ja kunniaa niin itselleen kuin omistajalleenkin. Onnilla on kolme jälkeläistä, ja hevonen on siirtymässä pian leppoisille eläkepäiville. Yksi niistä tammoista, jonka Onni astui, oli hieno suomenpienhevostamma Tuuli-Tyttö. Tuuliksi nimetty tamma kasvatattiin kilpatallilla Kajaanissa. Suokilla kisattiin lähinnä esteratsastuksessa, ja se on omistajansa sanojen mukaan unelmahyppääjä. Korkeita esteitä loikkiva tamma kisasi myös muutamissa näyttelyistä, joista se toi mukanaan muutaman ruusukkeenkin. Tummanpunarautias tamma sai jälkeläisiä kolme, kunnes sairastui pahaan kaviokuumeeseen. Niinpä hieno tamma jätti taakseen maailman ja laukkasi vihreämmille laitumille kuudentoistavuoden iässä.
© yukitora. pikku-eemelit

00.00.0000

varsuli

emämummo

omistaja

Astutusinfo
Väkivahvan Eemeli on tarjolla jalostukseen vuonna 2009 suomenhevostammoille. Eemelillä teetetään 2009 enintään 3 jälkeläistä, jossei enemmänkin, riippuen tammoista.
Mikäli Eemeli kiinnostaa sinua jalostusmielessä, ota heti yhteyttä Eemelin omistajaan namusetää.

kilpakenttien kuningatas
Alta löytyvät vain sijoitukset.
23.01.2009 KRJ Vanamo, VaA - 1/27
24.01.2009 KRJ Beliewe, VaA - 1/30
25.01.2009 KRJ Beliewe, VaA - 5/30
08.03.2009 KRJ Lakea, VaB - 3/50
17.03.2009 KRJ Junkertums Othello, HeA - 1/80
22.03.2009 KRJ Lakea, VaA - 6/40
24.03.2009 KRJ Holgate Farm, VaA - 2/40
25.03.2009 KRJ Kielletty, VaB - 7/50
30.03.2009 KRJ Viehättävä, VaB - 2/70 84.451%
31.03.2009 KRJ Viehättävä, VaB - 4/70 83.868%
21.04.2009 KRJ Kielletty, VaA - 6/50 83.868%
29.05.2009 KRJ Mistake, VaA - 6/50
31.05.2009 KRJ Mistake, VaA - 4/50

26.12.2008 ERJ Meleni, 120cm - 4/84
09.02.2009 ERJ Stud Monument, 90cm - 7/83

WEBDESIGN © TUULIA N 2009       MUU MATERIAALI © VIRTUAALITALLI HUNAJAPURO
KUVAN © Hippos/Eero Perttunen